Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 

Tutkimus suomalaisten ruokailutottumuksista



Tiedot kerättiin web-kyselynä 6.1. – 10.0.2012 välisenä aikana YouGov Groupin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu 25.000 suomalaista ja tutkimuksen vastaajamäärä on 1003. Kohderyhmään kuuluvat 18-74-vuotiaat suomalaiset.





Riittävä määrä vitamiineja parantaa muistia ja helpottaa stressiä

Tuore tutkimustieto osoittaa, että fyysisen terveyden lisäksi vitamiineilla on merkittävä vaikutus henkiseen suorituskykyyn. Esimerkiksi stressistä selviää paremmin, kun saa riittävästi vitamiineja.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat kaikille eläville olennoille elintärkeitä ravintoaineita, joilla on suuri merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Iso-Britanniassa Northumbrian yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että riittävä vitamiinien saaminen vaikuttaa positiivisesti myös aivojen toimintaan sekä kognitiiviseen suorituskykyyn – eli esimerkiksi oppimiseen, havaitsemiseen ja ajatteluun.
Tutkimuksessa käytettiin erilaisia tieteellisiä menetelmiä, ja tarkkailun kohteena olivat muun muassa subjektiivinen stressintunne, yleinen terveydentila, mieliala ja kognitiivinen suorituskyky. Professori Kennedy kertoo tutkimustuloksen osoittaneen, että vitamiinilisän käyttäminen vähensi koehenkilöiden stressin tunnetta merkittävästi ja vähensi väsymyksen tunnetta erityisesti ponnistusta vaativien tehtävien jälkeen.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimukseen osallistui koehenkilöinä 215 30-55-vuotiasta miestä, jotka olivat kokopäivätyössä. Osallistujia ei valittu ravitsemustason perusteella. Osa koehenkilöistä sai lumelääkettä ja osa monivitamiinivalmistetta, joka sisältää kaikkia kahdeksaa B-ryhmän vitamiinia, C-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä. Osallistujat kävivät laboratoriotutkimuksissa ennen 5 viikkoa kestänyttä tutkimusjaksoa ja tutkimusjakson viimeisenä päivänä.

Tutkimus tehtiin Newcastlessa Northumbrian yliopiston aivotutkimuskeskuksessa (Brain, Performance and Nutrition Research Centre, Northumbrian University, Newcastle, UK).



Ajattele tyypillistä viikkoasi. Kuinka usein syöt kalaa?

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)





Miten vitamiinit vaikuttavat?

Säännöllinen ja riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on tärkeää perusaineenvaihdunnalle, hyvän terveyden ylläpitämiselle, sairauksien ehkäisylle ja yleiselle hyvinvoinnille. Ruokavalioon liittyvien tutkimusten mukaan perusteella näyttää siltä, että merkittävällä osalla väestöstä voi olla puute yhdestä tai useammasta vitamiinista tai hivenaineesta.

Erityisesti kalsium, magnesium ja sinkki ovat tärkeitä lukuisille fysiologisille prosesseille, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan sekä suoraan että epäsuorasti. B-ryhmän vitamiinit sekä C-vitamiini ovat puolestaan mukana monenlaisissa solun aineenvaihduntareaktioissa, kuten välittäjäainesynteesissä sekä stressihormonien ja energia-aineenvaihdunnan toiminnassa.



Montako annosta syöt/juot päivässä keskimäärin (parhaan arviosi mukaan kasviksia, hedelmiä tai marjoja)? (annos= noin korallinen)

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Kuka tarvitsee lisävitamiineja?

Monivitamiinivalmisteita suositellaan kaikille, jotka eivät saa ruokavaliostaan tarpeeksi vitamiineja ja mineraaleja. Ruokavalio saattaa olla ravitsemuksellisesti puutteellinen tai ruoan määrä saattaa olla niin pieni, että se ei sisällä tarvittavia ravintoaineita. Riittämättömän ruokavalion lisäksi vitamiinien saanti tai imeytyminen voi vähentyä laihduttamisen, pahoinvoinnin, tulehdussairauksien tai ruoansulatushäiriöiden aikana.

Vitamiinilisiä tarvitsevat erityisesti esimerkiksi raskaana olevat ja imettävät naiset, laihduttajat, erikoisruokavaliota noudattavat, paljon urheilevat sekä stressaantuneet ihmiset. Myös vanhuksille ne ovat tarpeellisia mahdollisen lääkityksen vuoksi, sillä lääkkeet saattavat lisätä vitamiinien tarvetta. Ikääntyessä myös makuaisti muuttuu ja heikkenee ja ruokahalu vähenee, jolloin tulee usein syötyä aika vähän. Lisiä tarvitsevat myös tupakoitsijat tai jotakin lääkitystä käyttävät ihmiset, sillä heidän vastustuskykynsä saattaa olla riittämätön, eivätkä ravintoaineet imeydy elimistöön kunnolla.


Montako annosta syöt/juot päivässä keskimäärin maitotaloustuotteita?(yksi annos on esim. 2 dl jogurttia, 2 dl maitoa tai 2-3 viipaletta (20-30 g) juustoa)

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Ruokavalion vitamiinit eivät riitä

Suomalaisten ruokailutottumukset ovat viime vuosikymmenten aikana kääntyneet merkittävästi terveellisempään suuntaan. Silti ei olla vieläkään siinä tilanteessa, että päivittäisistä aterioista saataisiin kaikki elimistön tarvitsevat vitamiinit ja hivenaineet. Vitamiinivalmisteisiin suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti, ja niistä haetaan täydennystä ruokavalioon.



Mitä rasvaa käytät yleensä ruuanvalmistuksessa?

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ei saa ravinnostaan riittävästi vitamiineja ja hivenaineita. Suurin syy tähän on se, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään paljon vähemmän kuin mitä suositusten mukaan pitäisi.

- Tutkimustulokset vastasivat aika pitkälti siitä, mitä olen kokenut myös työssäni. Se oli kuitenkin aika hälyttävä, miten vähän kasviksia oikeasti syödään. Eihän noin pienestä määrästä voi saada tarpeeksi ravintoaineita, hämmästelee ravitsemusterapeutti Anette Palsa Terveystalosta.

Kasviksista saatavilla ravintoaineilla on suuri merkitys sekä ylipainon että sairauksien ehkäisyssä. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on helppo tapa syödä terveellisemmin, mutta Palsan kokemuksen mukaan se ei ole käytännössä vaikeaa.

- Syyksi kasvisten vähäiseen syömiseen mainitaan useimmiten se, että kasvikset ovat kalliita ja hankalia käyttää tai niistä ei yksinkertaisesti vain pidetä. Osasyy tähän on varmasti suomalaisessa ruokakulttuurissa: vaikka esimerkiksi keitoissa ja pataruoissa on kasviksia, me olemme vielä perunaa ja kastiketta-tyyppejä, Palsa arvelee.

Ravitsemusterapeutti Anette Palsan ohjenuora monipuoliseen ruokavalioon on yksinkertainen: kasviksia jokaiselle aterialle, maitotaloustuotteita päivittäin, kalaa pari kertaa viikossa, kanaa, lihaa, palkokasveja tai kananmunia proteiinilähteeksi. Jos ruokavaliosta ei saa tarvittavia ravintoaineita, on syytä käyttää vitamiinivalmisteita. Suomalaiset suhtautuvat valmisteisiin myönteisesti, ja neljännes tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että ne kuuluvat olennaisena osana monipuoliseen ruokavalioon.


- Vitamiinilisiä tarvitsevat erityisesti esimerkiksi raskaana olevat tai imettävät naiset, laihduttajat, erikoisruokavaliota tai epätasapainoista ruokavaliota noudattavat, paljon urheilevat sekä stressaantuneet ihmiset. Ikääntyessä myös makuaisti muuttuu ja heikkenee ja ruokahalu vähenee, jolloin tulee syötyä aika vähän, Palsa sanoo.


Mitä rasvaa käytät yleensä leivällä?

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Pitkän aikavälin muutos parempaan päin

Vaikka tuoreimmat tutkimustulokset näyttävätkin huolestuttavilta, ne ovat vain osa totuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Erkki Vartiainen muistuttaa, että pitemmällä aikavälillä suomalaisten ruokavalio on muuttunut oleellisesti terveellisempään suuntaan.

- Suurin yksittäinen asia viimeisten 30 vuoden aikana on ollut se, että kovia rasvoja käytetään nykyään merkittävästi vähemmän. Siitä on ollut seurauksena 20 prosentin lasku kolesterolitasossa ja sitä kautta sydäntautien voimakas väheneminen, Vartiainen kertoo.
- Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Suomessa edelleen syödään kovia rasvoja enemmän kuin pitäisi. 70-luvulla tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista oli 20 prosenttia, ja nyt se on laskenut 12 prosenttiin. Suositus on 10 prosenttia.


Samoin kuin kovien rasvojen kohdalla, myös kasvisten osalta pitkän aikavälin tutkimustulokset näyttävät rohkaisevammilta kuin tuoreimmat tulokset. Viimeisten vuosikymmenten aikana kasvisten syöminen on oleellisesti lisääntynyt. Kasvisten käyttäminen vaikuttaa vitamiinien ja hivenaineiden saamisen lisäksi myös kuidun saantiin, mikä puolestaan vaikuttaa kolesterolitasoon sekä diabetesriskin pienenemiseen.

- Villitykset tulevat ja menevät, mutta peruslinja näyttää aika vakaalta. Uskon, että suomalaisten ruokavalio muuttuu entistä terveellisemmäksi myös tulevaisuudessa, vaikka tietysti on olemassa yksilöiden välisiä eroja, Vartiainen arvioi.
- Suomalaiset myös suhtautuvat myönteisesti vitamiinilisiin silloin, kun eivät koe saavansa riittävästi ravintoaineita. Vitamiineilla on perinteisesti myönteinen kaiku, joka kumpuaa pitkältä Suomen historiasta. Vielä 50 tai 100 vuotta sitten ihmiset voivat huonosti, koska eivät saaneet riittävästi vitamiineja ja hivenaineita.



Käytätkö vitamiinivalmisteita tai ravintolisiä ruokavalion lisänä?

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Vaikka vitamiinilisiin suhtaudutaan positiivisesti, suomalaiset saavat edelleen liian vähän D-vitamiinia. Vartiainen muistuttaa, että alle 2-vuotiaille tulisi antaa D-vitamiinia 10 mikrogrammaa ja 2-18-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä. Myös aikuiset tarvitsevat D-vitamiinilisää.

Yli 60-vuotiaiden tulisi ottaa 20 mikrogrammaa D-vitamiinia ympäri vuoden. Myös 18-60-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia lokakuusta maaliskuulle, jos he eivät käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita tai ravintorasvoja, tai syö riittävästi kalaa.



Mitkä seuraavista pitävät kohdallasi paikkansa? Valitse kaikki sinuun sopivat.

(Suurenna kuva sitä hiirellä napsauttamalla)



Tässä luettelo kuinka jotkut vitamiinit ja kivennäisaineet vaikuttavat meihin

A-vitamiini/immuunijärjestelmä

A-vitamiini tukee immuunijärjestelmää ja parantaa vastustuskykyä. Se edistää silmien, hengitysteiden, virtsateiden ja suoliston pintalimakalvojen terveyttä ja auttaa pitämään bakteerit ja virukset poissa iholta sekä limakalvoilta.
B-vitamiini/keho hyödyntää ruuan energian
B-vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, jotka myötävaikuttavat monella tavalla aineenvaihduntaan ja solujen toimintaan. B-vitamiineja löytyy useista elintarvikkeista.

C-vitamiini

C-vitamiini on tärkeä antioksidantti, joka edesauttaa kollageenien muodostusta, solujen toimintaa ja kudosten korjautumista. Antioksidantit neutraloivat vapaiden radikaalien vaikutukset elimistössä. Vapaat radikaalit aiheuttavat soluvaurioita, jotka voivat edistää useiden sairauksien syntymistä. C-vitamiini vähentää mm. flunssan oireita ja suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä joiltakin syöviltä.

D-vitamiini/luiden terveys

D-vitamiinia valmistuu, kun keho altistuu auringon ultraviolettisäteilylle. Sitä saa myös elintarvikkeista. D-vitamiini ylläpitää veren normaaleja kalsium- ja fosforitasoja. Kalsium ei imeydy ilman D-vitamiinia, joten se edistää oleellisesti luiden terveyttä. D-vitamiini edistää myös luiden mineralisaatiota yhdessä monien muiden vitamiinien, kivennäisaineiden ja hormonien kanssa. Ilman D-vitamiinia luista voi tulla ohuita, hauraita tai epämuodostuneita. Riittävä määrä D-vitamiinia estää lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteoporoosia sekä osteopeniaa.

E-vitamiini/sydämen ja verisuonien terveys

E-vitamiini edistää sydämen ja verisuonien terveyttä. Uusien tutkimusten mukaan E-vitamiini saattaa auttaa estämään tai viivästyttämään sepelvaltimotautia, sillä se rajoittaa LDL-kolestrolin hapettumista.

K-vitamiini/luut

K-vitamiini auttaa luiden terveyden ylläpitämistä, koska se on erittäin tärkeä osa luissa muodostuvan osteokalsiini-proteiinin normaalin muodostuksen kannalta. Tämä proteiini sitoutuu kalsiumiin ja auttaa pitämään kalsiumin luissa. Vähäinen K-vitamiinin saanti lisää osteoporoosin riskiä. K-vitamiini edistää veren hyytymistä, ja ilman K-vitamiinia pienikin haava voisi olla hengenvaarallinen.





Sinkki/vastustuskyky

Sinkki on elintärkeä kivennäisaine, jota on melkein kaikissa soluissa. Se kiihdyttää noin 100 entsyymin toimintaa. Entsyymit ovat elimistön biokemiallisia reaktioita edistäviä aineita. Sinkkiä tarvitaan solujen kasvuun, uusiutumiseen ja korjaukseen sekä säätelemään elimistön immuunivastetta. Sinkin puutos huonontaa immuunijärjestelmän toimintaa. Sinkin puutos altistaa tulehduksille, etenkin lapsuudessa ja vanhuudessa.

Magnesium/luut

Magnesium on elimistön toiseksi yleisin kivennäisaine, joka edistää terveyttämme monella tavalla. Magnesium on tärkeä luiden vahvuutta ylläpitävä aine. Magnesiumin puute mahdollisesti altistaa osteoporoosille vaihdevuosien jälkeen, ja magnesiumin lisäkäyttö saattaa parantaa luiden kivennäisainetiheyttä.

Kalsium/luut, sydän ja verisuonet

Kalsium tukee luiden, sydämen, verisuonten ja naisten sukupuolielinten terveyttä. Kalsiumin ja D-vitamiini riittävän saannin tiedetään olevan tärkeä kaikenikäisten ihmisten luiden terveyttä edistävä tekijä. D-vitamiinin ja kalsiumin lisäkäyttö vähentää luukatoa ja pienentää luunmurtumien riskiä joillakin ihmisryhmillä.




Tiedotteen laati: Heikki Karjalainen 17.2.2012

 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1842627
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net