Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Järvikalassa on mistä valita 

Miksi kalansaaliit vaihtelevat?



Kaikki tietävät meidän suositun ruokakalan muikun kannan vuosittaiset vaihtelut. Sitä on koetettu selvittää jos jonkinlaisin tutkimuksin. Puhutaan 5 – 7 vuoden syklistä. Myös turska on herkkä saaliin vaihteluille. Muikkusaaliit voivat tänä vuonna olla todella huonot, mutta jo kahden vuoden kuluttua muikku on kookas ja saaliit loistavia. Saaliiden koon merkitys on voimakas lyhytikäisillä kaloilla, kaloilla jotka kasvavat nopeasti.

Ilmastonmuutos luo pohjan.
Lämpötilojen vaihtelu ja ilmapaineen muutos vaikuttaa, vedenpinnan korkeus, sateisuus jne. Esimerkiksi veden korkea keskilämpötila lisää kasviplanktonin kasvua, joka puolestaan ruokkii eläinplanktonin lisääntymistä. Siitä kalat pitävät. Kyyveden (Haukivuori) vedenpinnan vuosittainen lähes metrinen veden korkeuden vaihtelu lisää kasvisplanktonin muodostumista rannoille ja se on kalanpoikasten parasta ravintoa. Tämä tekeekin Kyyvedestä hyvän suomukalaveden.

Kalakannat elävät omassa symbioosissa
Kunkin vesialueen kalanta pyrkii pysyttelemään ympäristön sallimissa rajoissa. Lisääntyminen tehostuu kun kannan tiheys on ympäristön kantokykyyn nähden pieni ja vastaavasti heikkenee silloin, kun kalaa on paljon. Kala saavuttaa useimmiten sukukypsyyden sitä aikaisemmin mitä nopeakasvuisempi se on. Meidän muikku lisääntyy normaalisti toisella kasvukaudellaan puolitoistavuotiaana, mutta jos kanta on pieni, saattaa osa kutea jo puolen vuoden ikäisenä.

Kalanpoika tarvitsee paljon ravintoa
Kalat kilpailevat keskenään niiden himoitessa samaa ravintoa tai samaa elinpaikkaa. Näin lajinsisäinen kilpailu vaikuttaa voimakkaasti siihen, paljonko poikasia kehittyy. Niinä vuosina, jolloin poikasia kuoriutuu runsaasti, ravintokilpailu hidastaa niiden kasvua ja poikasia jää todennäköisesti henkiin vähemmän kuin alun perin pienemmästä mutta nopeammin kasvavasta poikasmäärästä olisi jäänyt.
Kaikkien suomalaisten kalanpoikasten ensiravintona ovat eläinplankton ja esimerkiksi ahvenen poikaset siirtyvät kuoriuduttuaan avarille selkävesille särjen poikasten jäädessä rannalle. Muikku ja siika suosivat poikasina samanlaisia elinympäristöjä. Yleensä muikku on kuitenkin vallitseva laji, joka napsii runsaana esiintyessään siian poikaset suihinsa.

Vesien happamoituminen ja rehevöityminen
Happamoituneissa vesissä eri kalalajit menestyvät eri tavoin ja mäti on herkintä happamalle vedelle heti hedelmöitymisen jälkeen ja poikasten kuoriuduttua. Kookkaammat poikaset ja aikuiset kalat kestävät happamuutta paremmin. Ahvenella ja siialla todettu kudun viivästyminen vaikuttaa puolestaan ensimmäisen kasvukauden pituuteen ja siten poikasten koosta riippuen kuolevuuteen.
Vesien rehevöityminen muuttaa kalaston tasapainoa. Lohivaltainen kalasto muuttuu ahvenvaltaiseksi ja myöhemmin särkivaltaiseksi. Lohikalojen ja mateen häviämiseen rehevöityvistä vesistä lienee ensisijaisena syynä se, että mäti ei selviä rehevien järvien pohjan vähähappisissa olosuhteissa talven yli. Matalaan veteen keväällä ja kesällä kutevien kalalajien mäti on vähemmän alttiina pohjan huonolle happitilanteen vaikutuksille. Useinpien särkikalojen lisääntyminen sen sijaan onnistuu rehevissä vesissä.

Tässä joidenkin suomalaisten kalojen kyky sietää veden happamuutta:

Laji Alin pH:n sietoraja
----------------------------------------------------------------------
kirjolohi, rapu 6,0 - 6,5
lohi, taimen 5,5 - 6,0
särki, kuha, made, nieriä 5,0 - 5,5
muikku, siika, ahven 4,5 - 5,0
kiiski, hauki, ankerias 4,0 - 4,5


Heikki Karjalainen (21.12.2008)


 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1842623
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net