Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Sulan Shiraz-punaviivini   • Ginesta valkoviini   • Rust en Vrede Estate Cabernet Sauvignon   • Lahn sauvignon-valkoviini   • Mateus Sparkling Brut Rosé kuohuviini   • Hugel Gewurztraminer Jubilee valkoviini   • JP Chenet (ranskalainen)   •  Fleur de Nina,roseeviini 

Sopii tummalle lihalle ja erityisesti aromikkaalle riistalle.



Gigondas L’Hallali Grande Réserve 2013

Kypsän hedelmäinen tuoksu tuo mieleen makean mausteisuuden, paahteisuuden ja orastavan kuivatun hedelmäisyyden. Täyteläinen maku allekirjoittaa tuoksun runsaat aromit. Siinä on erityisesti kuivattua hedelmäisyyttä ja muhevia maaperän sävyjä. Tasainen suutuntuma saa ryhtiä pehmeästä tanniinisuudesta. Kokonaisuus jättää paahteisen jälkivaikutelman.

  • Punaviini / AC Gigondas / Rhône, Ranska
  • Gigondas La Cave
  • Syrah, Mourvèdre, Grenache Noir
  • 15,92 € (0,75 l)



Viinilahjapakkaukset on kultivoitunut tapa mennä kylään



Vasemman puoleisessa kuvassa näet mistä kaikki alkaa. Oikeanpuoleisessa kuvassa näytetään lahjapakkauksia, sillä viini on illanistujaisten suosikkituliainen.

(Kvat suurenevat napsauttamalla.)


Viiniostoksille mentäessä mieti etukäteen viinin nauttimisen syy. Mitä silloin juhlistat, mitkä ovat ruokalajit ja missä seurassa viiniä nautit?
Viiniostoksilla kannattaa etiketin tarkistamisen lisäksi tehdä muutama havainto pullon kunnosta. Katsoa ensin, ettei pullon kaulaa pitkin ole valunut viiniä. Korkki saattaa vuotaa, jos viiniä säilytetään liian lämpimissä olosuhteissa ja pulloon on muodostunut painetta.
Valitse lisäksi hyllystä yksilö, jossa korkin ja viinipinnan välillä on mahdollisimman vähän ilmaa. Mitä vähemmän ilmaa on, sitä paremmin viini on yleensä säilynyt. Korkean viinipinnan ei siis ole ainoastaan maksimoida rahoille saatava vastine.
Tarkista myös että viini on kirkasta. Sameus ei tosin ole aina merkki virheestä, sillä jos kyseessä on hyvin iäkäs viini ja pulloa on juuri heiluteltu, sakka on saattanut sekoittua viiniin.

Lainaus: Juha Berglund, Viiniä mieli, Otava 1994.



Rose ja kesä kuuluvat yhteen



Kesällä tehdään usein kevyempiä ruokia ja viinipuolella vaihdetaan monesti punaviineistä valkoviineihin. Älä kuitenkaan unohda roseeviinejä! Tänä vuonna on taas kesäksi tullut useita roseeviiniuutuuksia Suomeen, yksi niistä on australialainen Oxford Landing Cabernet Rosé. Tämä viini on voimakkaan värinen ja siitä on helppo tunnistaa Cabernet Sauvignon -rypäleen aromit, vaikkakin raikkaammassa ja kevyemmässä muodossa kuin punaviinissä. Hedelmäisessä, pehmeässä roseessa maistuvat punaiset marjat. Suutuntuma on antoisa ja pirteä.

Tarjoilulämpötila 4-8 astetta.


Ranskalaisten viinien laatuluokitus



Ranskan laatuluokitus



Korkea laatuluokitus on toki merkki paremmasta laadusta (sekä korkeammasta hinnasta), mutta täysin sokeasti siihen ei kannata luottaa.

Ranska on edelläkävijä viinilakien ja laatukuokitusten suhteen. Viinilaki on peräisin vuodelta 1936, eikä lakia ole muutettu sen jälkeen. Tyypilliseen ranskalaiseen tapaan viinilaki ja laatuluokitukset ovat monimutkaisia, mutta ne ovat näytelleet erittäin tärkeätä osaa monen muun viinimaan säädöksille. Saman tyyppisiä lakeja ja laatuluokituksia on esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Ranskassa laatuluokituksilla on pitkät perinteet, mutta voidaan sanoa, että joskus ne ovat olleet esteenä uusille innovaatioille. Tämän takia voi löytää hienojakin viinejä pelkällä pöytäviiniluokituksella, jotta on voitu poiketa laatuviinien tiukoista rajoituksista, mutta silti tehdä tasokasta viiniä.

Myös etiketit sisältävät hieman eri tietoa laatuluokituksesta riippuen. Ranskassa on kaksi laatuviini- ja kaksi pöytäviiniluokkaa.

Seuraavassa käydään läpi mitä vaatimuksia on eri luokituksissa.

Laatuviinit



AOC Appellation d’Origine Controlée (AC)
Ranskalaisen viinin korkein laatuluokitus on AC tai AOC ja sen osuus on noin 35 % koko tuotannosta. Vaatimukset eri alueilla voivat vaihdella, mutta etiketin suhteen säännöt ovat samat.

AC-viineissä seuraavat osa-alueet ovat määriteltyjä:

  • Tuotantoalue - rajattu alue tietyllä maaperällä
  • Sallitut rypälelajikkeet - lajike pitää olla tyypillinen ja perinteinen kyseiselle alueelle
  • Viinin viljely - köynnösten etäisyydet toisiinsa, miten köynnökset leikataan ja sidotaan, on säädetty joka alueelle erikseen
  • Maksimi satomäärä per hehtaari
  • Vinifikaatiomenetelmät, eli miten viini tehdään ja miten se varastoidaan
  • Minimi alkoholimäärä

Mitä tarkemmin määrätty tuotantoalue, sitä korkeampi AC ja tiukemmat säännökset.

Tietyt alueet voivat lisätä Supérieur-sanan nimen yhteyteen esim. Bordeaux Supérieur. Näillä viineillä on ½ - 1 % korkeampi alkoholimäärä kuin alueen perusviineillä.

VDQS,Vins Délimités de Qualité Supérieure
VDQS’lla on samat perusvaatimukset kuin AC-alueella, mutta alueiden tuotantomäärät voivat olla suurempia ja lajikkeilla vähemmän rajoituksia. VDQS’ia pidetään ensiaskeleena ennen mahdollista pääsyä AC-laatuluokitukseen. Noin 10 % Ranskan viineistä kuuluu VDQS-laatuluokitukseen.

Pöytäviinit



Vins de Pays (Maaviini)
Vuonna 1979 otettiin Vins de Pays -laatuluokitus käyttöön, jotta voitaisiin antaa tietyille pöytäviineille parempi luokitus. Tähän kuuluu n. 15 % ranskalaisista viineistä. Vin de Pay -luokassa on seuraavat säännökset:


Tuotantoalue on rajattu
Tietyt rypälelajikkeet tietyillä alueilla
Satomäärä maksimi 90 hl/ha, alueilla voi olla myös pienemmät maksimisatomäärät
Viini analysoidaan, minimi 9 tilavuusprosenttia Pohjois-Ranskassa ja 10 tilavuusprosenttia Etelä-Ranskassa

Vins de Table (Pöytäviini)
Alin luokitus on Vins de Table ja noin 40 % viineistä kuuluu tähän kategoriaan. Tästä luokasta löytyy bulkkiviinejä, mutta voidaan myös tehdä todellisia löytöjä vapaamman tekotavan sekä hinnoittelun takia.

Rypäleet voivat tulla mistä päin maata tahansa eikä rypälelajikkeita ole ennalta määrätty. Satomäärää ei ole rajoitettu, mutta yli 100 hl/ha menevä osuus on tislattava. Mitä suurempi sato, sitä alempi hinta viljelijälle. Tämä sääntö säädettiin, jotta rypälelajikkeet vaihdettaisiin parempilaatuisiin, jossa satomäärä olisi pienempi, mutta laatu parempi.

Siitä huolimatta, että rajoituksia ja määräyksiä on paljon, jää tuottajalle vielä paljon valinnanvaraa ja myös siitä johtuen viinit samalta alueelta ja samoista rypäleistä voivat silti maistua erilaisilta.


Viiniterveisin, Carina Sontag




 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1842631
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net